Huomenta, rakkaat lukijani.
Eihän teitä ole kuin ehkä yksi (tai vain puolikas), mutta päivittelen kuitenkin.

Soitin Salon aikuislukioon ja minulla on aika rehtorille 9. päivä klo 13. Päivälukio alkaa heti seuraavana päivänä, ja mä olen kyllä vähän jäljessä, jos en pääsekään tuonne aikuislukioon… Mulla on vielä kirjat hankkimati.
Eikä tässä oikein muuta ihmeellistä olekaan tapahtunut.

Kävimme eilen Korkeasaaressa, ja itse olen käynyt siellä viimeksi joskus vuonna 1997. Oli aika jännä kokemus. Oli kuuma ja nihkeä (ei kyllä koko aikaa), ja paljon, PALJON ihmisiä, ja jalkojakin alkoi särkeä vasta loppupuolella… Mahtava päivä.
Tiikerit olivat ihania. Toinen niistä vain nukkui, mutta toinen kierteli välillä boksiansa ympäri. Se oli niin nätti.
Leijonat vain makasivat auringossa, mutta loppupuolella urosleijona nosti vähän päätänsä, murisi ja vaihtoi löhöilypaikkaa.

Karhuja ei nähty (harmiksemme), mutta muuten eläimet olivat aika hyvin liikkeellä. Tunturipöllöt olivat kauniita, riikinkukot eivät onneksi jahdanneet meitä ja käärmeet olivat todella kauniita – ja suloisia.
Mutta ihan ehdoton suosikki oli
Tukaani.

Ei helvetti. Siinä se vain istui oksalla. Taka-alalla oli laiskiainen. Mutta se tukaani. Se vain istui ja möllötti. Eikä tehnyt mitään.
Piti meitä kaikkia suorastaan pilkkanaan. Ei hitto, se oli paras.
Välillä se vähän rapsutti itseään takajalallaan, laski päätänsä oikealle ja aukaisi suunsa.
Mutta se vain istui. Eikä edes pitänyt mitään ääntä. Oikeasti. Se oli niin helvetin hauska!

Adieu, rakkaat lukijani.
Kirjoittamisiin!

- Haikeri

Pitkään aikaan emme ole nähneet, toverit.
Toivottavasti kykenette antamaan sen minulle anteeksi.

Kaikkea jännää on tässä kyllä tapahtunut. Pikaiset puolen vuoden kuulumiset:
-    Minä ja Miki vuosi kihloissa
-    Lukion kevät meni aika huonosti, olen aikeissa vaihtaa Salon aikuislukioon
-    Roope muutti pois kotoa
-    Rilla elää Tampereella
-    Sain uuden huoneen ja sinne uudet tavarat
-    South Park on ihmeellinen
-    Finn/Animecon 2011 Turussa Mikin kanssa
-    Tapasin Kertun (tätini eksän) kahden vuoden jälkeen (majoituimme hänen luokseen Mikin kanssa conin ajaksi)
-    Saimme (minä ja Miki) uusia kavereita a-conista. Kyle, Damien ja Butters.

Ja siinä taisi olla kaikki tärkeä.
Lähitulevaisuudessa näemme Kylen, Damienin ja Buttersin uudestaan ja menemme elokuviin heidän kanssaan (Herra Popper ja pingviinit). Mikin iskän ja joidenkin muiden kanssa EHKÄ Linnanmäelle, ja jossain vaiheessa anopin, Jaakon ja Mikin kanssa Tropicarioon ja/tai Korkeasaareen. Jeejee.

Salaa mielessäni toivon, että äiti ja anoppi tapaisivat vielä tämän kesän aikana.

Lähden 8. päivä kotiin hoitamaan kouluasioita ja 10. päivä menen Halikon lukioon sanomaan kaikille IN YER FACES, I HATE U ALL AND I’M GOINGHOME.
En malta odottaa.

Ja odottamisesta puheen ollen, MINÄ HALUAN TUHTI-KARHU PEHMOLELUN.
Onko niitä enää missään?
Ei ehkä.
Pitääkö tilata ulkomailta?
En millään jaksaisi.
Liikaa vaivaa.

Kiitos taas kun jaksoitte lukea, toverit. Vaikka tätäkin lukee ehkä yksi ihminen. Jee.

Adieu.

- Haikeri

Hei jälleen, toverit!

Olen pahoillani – jälleen kerran – etten ole kirjoitellut ja päivitellyt täällä. Olen aika huono pitämään blogia, mutta minkäs teet. Tuskinpa täällä kovin moni edes käy.

Mutta nyt pikaiset 2010-2011 katsaukset:
-    joululoma ensin Salossa, sitten Helsingissä, sitten taas Salossa
-    Merkittävimmät joululahjat: Thomas Harrisin Punainen lohikäärme ja Hannibal –kirjat, Dexterin toinen tuotantokausi, Leinikki-lelu, villasukat, Toy Story 2 (PlayStation)-peli, kolme levyä, johon on koottu venäläisten säveltäjien (Prokofjev, Rimski-Korsakov) musiikkia, Eisbrecherin levy ja huoneeseeni uudet stereot
-    En ole nähnyt Arikkaa pitkään aikaan – äiti yrittää saada aikaa vieläkin
-    Koulussa menee päin hornaa, kävin opon kanssa juttelemassa, josko vaihtaisin Salon aikuislukioon tai jonnekin muualle
-    Aloitan varmaan nupossa (sieltä sitten Turkuun tai Helsinkiin psykoterapiaan)
-    Olen ajatellut hankkia kesätöitä
-    Nyt Uuden Valtakunnan kanssa kova sana on Monty Python (johon minä ja Miki hurahdettiin joululoman aikana)

Että sellaista. Jos jotakuta kiinnostaa tietää enemmän, niin kysykää.

Muttamutta…
Tänään kymmeneksi kouluun ja kahdeksi takaisin kotiin. Eilen otin psykologian kakkoskurssin pois, sillä en vain yksinkertaisesti jaksanut. Äidinkieli ei jaksa sekään kiinnostaa enää yhtään, matematiikka on vaikeata, sillä Vladimir-fiilistä ei ole nimeksikään (ja sen avulla selvisin ensimmäisen kurssin), maantiede nyt on tunnetustikin ihan anaalista, eikä englantikaan tunnu olevan suosikkiaineitani. Typerää kyllä, ainoa kiva aine tässä jaksossa oli psykologia, mutta sen takia päivistäni tulisi niin pitkiä.

Yritän nyt kuitenkin elää päivä kerrallaan ja selvitä tavalla tai toisella. Ehkä se on vaikeaa, mutten nyt jaksa ajatella sen vaikeutta tai helppoutta. Onneksi on Miki, Monty Python, Uusi Valtakunta, LBP2 ja kirjoitustaito ja –into, joka iski tänään äidinkielentunnilla kuin nyrkki perseeseen.

Näin viimeyönä unta, jossa minä, SackboyPalin, SackboyJones ja Miki mentiin ympäri Saloa ja sanottiin kaikille vastaantuleville ”Good evening” sillä samalla häröllä äänensävyllä, jolla Terry Jones puhuu MP:n Interesting people sketsissä :D.

Mutta toistaiseksi näkemiin ja hyvät illat, toverini. Adieu.

- Haikeri
 

ps. Olen koko päivän kuunnellut Walter Murphyn A Fifth of Beethovenia, joka on nyt yksi suosikkibiisejä LittleBIGplanet2:sta :)

Päivää, rakkaat toverit.

Tänään on ollut ihan härö päivä. Nukahdin viimeyönä vasta joskus kello kaksi ja sain aamulla herätessäni jonkun ihme migreenisydänkohtauksen, jonka takia en sitten lähtenyt kouluun. Vähän ottaa pattiin, sillä tänään olisi ollut toiseksi viimeinen tunti liikuntaa, joten on hyvinkin mahdollista, että olen lentänyt kurssilta ulos. Loisteliasta!

Heti kun vointi antoi myöten, olen siivonnut huonettani. Haluan tehdä siellä oikeastikin jonkinlaista muutosta, ja muutosta siellä kyllä tapahtuu: neljä pahvilaatikollista tavaraa kellariin ja kaksi jätesäkillistä tavaraa roskiin. Hyllyni näyttää heti paljon paremmalta.. ja vaatekaappini.
Nikolai on lihonut taas. Nyt se on semmoinen löystyvä bodari :D. Ja sen pyörä meni sitten yöllä rikki. Pitäisi sekin jaksaa korjata, mutten varmaan nyt.

Koulussa on nyt jotenkin erityisen vaikeaa. No ei ihme, kun viimeiset pari jaksoa ollut kahdeksasta neljään asti ja seitsemää eri ainetta, koeviikolla kuudet eri kokeet ja muutenkin hirveä stressi. En varmasti pääse fysiikkaa läpi, mutta toivoisin, että joo. Enkku nyt menee ainakin, samoin venäjä, psykologia kanssa, mutta ruotsista en tiedä. Kuviksesta varmasti kymppi :D.

Ja tässä koulunkäynnissä ärsyttävintä on se, kun en millään JAKSA opiskella! Minulla ei ole intoa eikä motivaatiota, eikä varsinkaan aikaa! Koulupäivisin olen iltaisin niin väsynyt, etten jaksa kuin ehkä juuri ja juuri tehdä läksyt. Viikonloput haluan viettää rennosti Mikin kanssa, mutta nyt minun on kai pakko ottaa itseäni niskasta kiinni ja tämä opiskella tämä viikko ensiviikolla alkavaa koeviikkoa varten. En kyllä millään haluaisi jättää näkemättä Mikiä, mutta minun on kai pakko itseni ja koulunkäyntini vuoksi jättää tämä viikonloppu väliin ja opiskella. Ellen sitten saa tällä viikolla tehtyä asioita. :3.

Joulukin tulee ja tänään on saatu aika lailla suunnitelmia lukkoon: jouluaatto kotona, joulupäivänä Hyvinkäälle menee ne ketkä haluaa ja sitten… sitten vain hengaillaan. 28. päivä olisin menossa hesaperheen kanssa katsomaan Pähkinänsärkijää ja uusivuosi menisi kanssa Helsingissä ollessa. Ah, ihanaa, loma loma LOMA!

Nyt olen jo keksinyt Mikille lahjan. Enää pitäisi tietää, mitä hankin Roopelle (ja Rillalle). Iskälle hankitaan Roopen ja Rillan kanssa yhteisvoimin jokin lahja, kuten varmaan myös äidille.
Pitäisikö muistaa myös kavereita?

Jouluna pitäisi sitä sitten itsekin saada lahjoja. No, edelleenkin toiveet ovat melko samat: sukkia, uudet ihanat puukynät, tusseja, sukkia, pyjama, jokin ihana elokuva/dvdboksi, sukkia, levyjä,
Toy Story 3 –peli

Mandarin Spawn –figuuri

Depeche Moden puuttuvat levyt

ja jokin ihana kirja…

Mutta minut voi kyllä aina yllättää~…

- Haikeri
 

Toistaiseksi minuun ja elämääni eniten vaikuttaneet ulkopuoliset* ihmiset:

-    Antti Vainio
-    Harri Arikka
-    Josef Mengele
-    Tuomas Tättilä
-    Marko Silfergren


* Eivät kuulu perheeseen, ystäviin tms.

- Haikeri
 

ED;; Tajusin tämän itsekin vasta hetken pohdinnan jälkeen.